sunnuntai 18. elokuuta 2013

6.

Oon asunut tässä perheessä jo viikon ja hostperhe on kiva! Meille sattui pari vastoinkäymistä jo heti. Ekat päivät täällä olivat kivoja, vaikka tunsin jatkuvasti väsymystä. Käytiin mm. kaupungissa tutustumassa, eläinlääkärissä ja kaupunginosan tutustumassa. Mentiin myös katsomaan kissanpentuja (olisin voinut kaapata yhden! Pikimusta 4 viikon ikäinen vaan kiipesi syliini koko ajan, aw!). Matkalla katsomaan kissoja tapahtui yksi kolari, jonka vuoksi matka kesti odotettua pidempään ja hostäidin mukaan täällä tapahtuu usein kolareita. En yhtään ihmettele, täällä ajotyyli on paljon rennompaa ja huolimattompaa verrattuna Suomeen. Oon myös ottanut yhteyttä tukihenkilöön ja huomenna mun pitäisi mennä kouluun tutustumaan ja tapaamaan yhtä tiettyä opettajaa.

Yhtenä päivänä (en muista milloin, niin sekaisin olen) mun korviin alkoi sattua ihan hullun lailla, en saanut nukutuksi koko yön ja päivällä olin ihan zombi. Oltiin silloin kolmistaan hostsiskojen kanssa ja olisin voinut olla niiden kanssa tai jotain. Menin pihalle aurinkotuolelle ja nukahdin sinne hetkessä, kunnes kissa tuli haistelemaan mun varpaita ja heräsin siihen. Host-isä ihmetteli töistä palattuaan, miksi olin yksin ja selitin. No sen jälkeen menin huoneeseeni ja taisin nukkua illasta 20- päivään 13 asti. No perhe oli huolissaan ja miettivät pitäiskö mun mennä lääkäriin. Olin aluksi, ei ei tarvii korvani taitaa olla vaan tulehtunut. Host-äiti kävi kaupassa ja osti korvatippoja, jotka eivät auttaneet vaan valusivat korvasta. Silloin menin host-äidin luo ja kerroin mitä tapahtui. Hän sanoi, että meidän pitää mennä samantien lääkärille ja hän huomasi kuumeen.

Mentiin lääkärille ja pääsimme jostain syystä ensimmäisenä sisään, vaikka odotushuoneessa oli muitakin. Lääkäri sanoi, ettei korvissani ole mitään vikaa ja olin silleen "mä tiesin!" mutta kun tutki kurkkuani ja kuumettani (oli silloin 38,8, vaikka tunsin itseni aika terveeksi) hän totesi mun olevan kipeä. Otti kurkustani näytteen anginan varalta, mutta sitten multa otettiin verinäyte. Mulla on... öhm.. pusutauti. Eli mun pitää vaan levätä pari viikkoa ja kaikki harjoittelut siirtyvät sitten. Perhe on jo järjestänyt kaikkea kivaa täksi viikonlopuksi, mutta olen vaan huoneessani kun perhe pitää hauskaa, haha! Onneksi hostsisko on etsinyt kaikki dvdit, missä on jooko suomi tai enkku tekstityksenä.

Eli mulla ei ole ehkä mitään kerrottavaa seuraavaan pariin viikkoon, pelkkää lepäämistä :-)
Perheen toiselle kissalle tapahtui pieni haaveri ja sillä oli kuume.. raukka 


Sveitsiläistä aprikoosia, nam!

Noilla kukkuloilla elää lehmiä ja siellä on tms maantiloja. Tossa taitaa olla maatilakoulu.

Ihmettelin miksi tuollainen suihkulähde ja sitten huomasin vierellä olevan ravintola(en ole edellee varma oliko se ravintola) jonka nimi on "Wülf..." aha!


Ps. onnistuin jo failamaan kauppakäynnin.
Pss. Jännä kokemus tänään, näin unta miten yritän etsiä epätoivoisesti sanakirjasta jotain, mutta tajusin näkeväni unta just siinä sängyssä ja pyysin kaksoisolentoni lopettamaan turhan etsimisen, koska kaikki on vaan unta. Se "niin" ja hymyili!

2 kommenttia:

  1. Terkkuja Oulusta! Ollaan seurattu blogiasi mielenkiinnolla. Mummikin kuulemma huutelee pappaa lukemaan juttujasi:D Harmi vaan, että sairastuit näin alussa pusutautiin (hmm..onkos jotain jäänyt kertomatta..?!). On kiva tietää, että susta pidetään siellä hyvää huolta..Pikaista paranemista sinne!
    Haliterveisin, Tupu& Oulun isovanhemmat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa saada terveisiä pohjoisesta! Haha tuo oli niin mummomaista ! :-D Eiei, mikään ei jäänyt kertomatta, ei :-) Joo ihana perhe ja nyt jo voin hyvin, olen vaan jumissa talossa. Kiitos! Halauksia ouluun!

      Poista

Pura vihasi, ilosi, ikäväsi tai mitä vain! :---)