sunnuntai 23. helmikuuta 2014

When spring comes....


...and Monika becomes too happy.
Hihiii!

lauantai 22. helmikuuta 2014

39.



Tästä tulee erittäin pitkä postaus ja oon varannut (toivottavasti) tarpeeksi aikaa tälle. Viime viikon perjantaina heräsin epäuskoon; tänäänkö mun kaveri suomesta tulee? Tuntuu niin oudolta ajatella nähdä suomalaisen. Meinasin nukkua pommiin, koska edellisenä yönä olin niin innoissani, että unohdin laittaa herätyskellon päälle ja puhelimella oli vain soittoääni herätyksenä. No, en onneksi myöhästynyt ja lento saapui ajoillaan. Sinä päivänä emme tehneet mitään erikoista, suunniteltiin (minä suunnitelin) viikon jne.

LAUANTAI-MAANANTAI: Laax&Pizol
(ei kuvaa)

Mentiin yhden synttäreille Laaxiin ja matka tuntui kestävän ikuisuuden. Meillä oli valtavat laukut ja mulla sukset mukana, ettäs... Alkuperäinen suunnitelmani olisi, että lasketellaan muiden kanssa Laaxissa, mutta koska lipun hinta hipoi taivaita, tyydyttiin vanhaan tuttuun Pizoliin. Laaxissa syötiin fondueta ja laskettiin alas kelkalla ja oltiin oltu vaan muiden kanssa. Sunnuntaina menimme ensimmäisinä, koska halutaan lasketella pitkään Pizolissa. Valitettavasti sää ei ollut ihan suotuisa; lumi satoi koko ajan sunnuntaina, joten laskettelu oli tuhat kertaa vaikeampaa. Meinattiin kaatuilla koko ajan. Pizolissa oli yksi vanha pariskunta ja mies halusi lasketella meidän kanssa. Hän oli kokeneempi kuin me, mutta kaatui silti. Ritaparka ei kokeillut kunnolla laskettelua...

TIISTAI: Zermatt, Matterhorn

Tätä oon odottanut, koska kaikki ovat hehkuttaneet Matterhornia. "Sun TÄYTYY nähdä se!" Junamatka kesti melkein 4 tuntia, mutta aika kului nopeasti. Saavuttuamme kylään ihastuin täysillä. Kylä oli kuin jostain elokuvasta tai muistuttaa kaupunkia lumipallon sisällä. Aww! Vuori olikin isompi kuin luulin ja näky sai mua haukkomaan henkeä. Etsittiin hostellia, jonka löysin edellisenä päivänä mutta valitettavasti se oli täynnä. Joten varasin nopeasti puhelimessa toisen hotellin (oli hiukan kalliimpi, mutta kerranhan me lomaillaan) ja heitettyämme tavarat huoneseen yritimme etsiä tapaa päästä lähemmäksi Matterhorn-vuorta. Löysimme junan ja ylhäällä oli KYLMÄÄ! En kestänyt seisoa ulkona kovin pitkään. :--D Karkasimme heti ravintolaan ja Matterhorn oli tosi lähellä, että hui hai. Hyvältä laskettelupaikalta näytti, harmi ettei meillä ole varaa sellaiseen. Ihailtuamme hetken palasimme alhaalle ja käveltiin vähän kylässä. Meinasin kaatua koko ajan ja pelkäsin kamerani puolesta, en itseni... (okei lopuks kaaduin mäkin portaissa...)







Tobleronen vuori :)))



Tollaset pienet taksit ovat vaarallisia! Meinasimme usein jäädä alle. Autoja ei ole yhtään.
KESKIVIIKKO: Bern











TORSTAI: Luzern
Luzernissa ei ollut ihmeellistä, käveltiin nopeasti kaupungissa ja käytiin ihanassa Pilatus-vuorella. Kuvat kertokoon puolestani.











Eilen sitten hyvästelin Ritaa ja nähdään seuraavan kertaa vasta kesällä. Mutta vaihdon loppumiseen on jo 129 päivää. Hui. Melkein sata. Ja arki odottaa nurkan takana.

torstai 13. helmikuuta 2014

38.

Ehdin kirjoittaa vaan nopeasti, mutta mulle kuuluu pelkkää hyvää. Okei tänään oli erittäin huono päivä, mutta kyllä se siitä. Viikko ennen hiihtolomaa olin väsynyt joka päivänä ja meinaan aina nukahtaa jo neljän maissa, mutta velvollisuus pakotti mua valvomaan. Perhe nimittäin luotti talon mulle. Ja läksi lomalle. Kadehdin viikon. Mutta pärjäsin melko hyvin ja perjantaina olin yhtä hymyä. Loma alkaisi. Jees. Mutta lauantai perhe lähti hakemaan isosiskoa ausseista. Kengurut ja koalat kyllästyivät valitettavasti häneen, joten hän joutui palaamaan. Eli loma-asunto oli minun päivän. Opin lämmittämään takkaa ja se oli huisin jännää, mutta kyllästyin illalla jo yksin olemiseen ja kissat vaan nukkuivat koko ajan. Okei paitsi silloin kun kokkaan, ne heräävät. Odotin perheen paluuta kuin kuuta nousevaa, mutta näky aamulla sai mua masentumaan. Kova tuuli. Hissit ei toimineet. Kuulemma hostäiti oli ärsyyntynyt ja soittanut monta kertaa firmaan, mutta he vaan tyynesti sanoivat, etteivät voi antaa hissien kulkea koska myrsky. Myrsky. Vietin ehkä vaihtarivuoden tylsimmän päivän katsoen 6 elokuvaa päivän sisällä ja ruokakin meinasi loppua. Kaipasin ihmistä. Kaipasin laskettelua. Onneksi seuraavana päivänä perhe palasi, sillä muuten menettäisin järkeni ja maukun kilpaa kissojen kanssa. Nyt olen palannut kotiin ja stressaantunut seuraavasta viikosta. Toivottavasti kaikki menee nappiin. Ei meinannut mennä tänään, koska pizolissa oli tänään taas tuulista ja hissit eivät välillä toimineet. Kun pääsin alas, jouduin odottamaan bussia tunnin ja sitten myöhästyin junalta joten jouduin odottamaan taas tunnin ja ette arvaa, miten vaikeaa etten ala huudella suomalaisia kirossanoja. Oikeasti. Mulla oli painava laukku, kassi ja sukset. Mutta nyt onnellisesti kotona kera punaisten silmien, koska täällä asustaa kaksi koiraa tällä viikolla. Ja mähän oon allergisempi koirille kuin kissoille.

Ensi viikosta tulee mahtava tai sitten ei, mutta vannon kulkevani koko ajan kamera kaulassa.

lauantai 1. helmikuuta 2014

37.

Karma. En voinut viime viikolla hyvin. Lääkärikäyntiä. En saanut vastauksia ja se ärsyttää älyttömästi, maksoin turhasta. Noh, elämä rullaa kuitenkin ja mulla on enää viikko lomaan. Ette arvaa miten odotan sitä. Intoilen. Viime laskettelemisesta tuntuu olevan niin pitkä aika, että kaipaan vuorille. Lumisia maisemoita, kuusia. Sitten Rita tuleekin ja oon ihan innoissani. Keväästä tulee myös aikamoinen, koska oon suunnitellut kaikkea mahdollista. Toivottavasti ne toteutuu joskus, rukoilen jumalaa. En oo itseasiassa tehnyt mitään viime aikoina. Mitä tuhlausta.
Kesäisempiä kelejä odotellessa.