22.

Vielä yksi turha yksityiskohta ennenkun kerron kuulumisia: olen ollut Sveitsissä 2 kuukautta! Wow!

Ennen tätä viikkoa mulla oli PAO-leiri, jota jännitin kovaa. Junassa mun teki mieli hypätä seuraavalla pysäkille ja sykeeni oli 150/minuutti. Aivot sanoivat, että on ERI asia kirjoittaa enkkua kuin suomea. Onneksi en hypännyt pois, koska viikosta muodostui yksi parhaimmaksi viikoiksi ikinä! En ole koskaan lähentynyt niin monen kanssa viikossa! Muut vaihtarit ovat todellakin parhautta!!!! (ei tarpeeksi huutomerkkejä kuvamaan tunteitani.)
Mulla oli tulkkia vain pari tuntia/päivä, mutta ei se haita pisarakaan. Tulin hyvin toimeen vihon ja kynän kanssa. Mulla on tossa kaapissa vihko täynnä englanniksi kirjoitettuja tekstipätkiä haha!( tai jajaja kuten espanjalaiset/eteläamerikkalaiset tapasivat nauraa)
Olemme vaeltaneet 12 kilometriä(mikä oli paha mulle, en oo harrastanut urheilua pariin kuukauteen sairastelun vuoksi. Varsinkin ylämäki oli paha), opettelleet viittomaan mun johdolla, juttelleet, syöneet suklaata, pelanneet korttia, nauraneet, tutustuneet ja kävelleet pimeässä soihdut valoina! En voi selittää sanoin miten mahtavaa se oli.

Ihana meksikolainen Isabella!

Haha viimeisenä iltana meidän piti esittää jotain, mitä ollaan opittu viikon aikana. Meillä oli pieni pantomiini, missä esitin pahaa poikaa.

"Nyyh kotiin"

 (Thank you for picture, YFU)

Okei, lauantaina palasin kotiin ja purin tavarat nopeasti. Sunnuntaina pakkasin taas ja lähdettiin hostisän kanssa perheen loma-asunnolle, jossa odotti loput perheestä (+hosttäti+sen mies). Vietettiin 5 päivää korkeella ja se oli uusi kokemus mulle heh! Maanantaina ja tiistaina kävimme vielä ylhemmällä katsomassa maisemoita.

Alhaalla maisema oli tällainen

Kun taas ylhäällä odotti tällainen maisema!

Awesome host family!

Hihi

Mä nii tykkään tästä kuvasta!

 Tänään mietittiin pitäiskö palata kotiin. Aluksi oltiin sitä mieltä, ettei.. mutta kunnes sää päätti toisin...

 Lunta satoi 20 senttiä ja oli HANKALAA kantaa laukkuja lumimyräkässä ja mahaan sattuikin, joten jouduin pysähtymään aina välillä. Huh.
Mutta kotona mua odotti ihana

joka nukkuu nyt sylissäni <3

Ps. anteeksi, jos kuvat olivat liian paljon. hiukan innostuin noista maisemoista!

Pss. Mietin myös videopostausta, missä viiton. (Näytän miten huono oon nyt)